Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Brasília: Suomi ja Brasilia: Suomi Brasiliassa

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Brasília
SUOMEN KONSULAATTI, São Paulo


Puh. +55-61-3443 7151
S-posti consular.bra@formin.fi, sanomat.bra@formin.fi
Português | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Suomi Brasiliassa

Brasiliassa asuu tällä hetkellä pysyvästi noin 600 suomalaista, joista suurin osa maan kaakkois- ja eteläosissa. Pääosa on suomalaisten yritysten työntekijöitä sekä heidän perheenjäseniään.

Suomesta Brasiliaan suuntautuva matkailu on viime vuosina ollut voimakkaassa kasvussa. Suosituimpia rantakohteita ovat muun muassa Porto de Galinhas ja Natal.

Siirtolaisuus Suomesta Brasiliaan on ollut aina hyvin vähäistä. Suomalaiset siirtolaiset ja heidän jälkeläisensä ovat pääasiassa asettuneet Rio de Janeiron ja São Paulon osavaltioihin. Vuonna 1929 perustettuun, Rio de Janeiron osavaltiossa sijaitsevaan Penedo -nimiseen siirtokuntaan muutti useita suomalaisia. Rio de Janeirossa on myös brasilialais-suomalainen kulttuuriyhdistys (Instituto Cultural Brasil-Finlândia). São Paulossa toimii pohjoismainen Clube Escandinávia. Molemmissa kaupungeissa on myös skandinaavinen kirkko.

Suomalainen siirtokunta Penedo

1900-luvun alkupuolella Suomesta lähdettiin etsimään parempaa maailmaa kaikista maanosista, myös Brasiliasta. Penedon siirtokunta Rio de Janeiron osavaltioon perustettiin vuonna 1929 Toivo Uuskallion ja hänen vaimonsa Liisan toimesta. Uuskallio oli saanut unessa viestin Jumalalta vegetarismia noudattavan ihanneyhteiskunnan perustamisesta etelään. Uuskallioiden kanssa Penedoon asettui 139 suomalaista, mutta monet lähtivät jo ensimmäisenä vuonna.

Siirtokunnan tavoitteena oli vegatarismi, naturalismi ja Uuskallion kannattama tiukka seksuaalimoraali. Taloudellisesti Penedon oli tarkoitus selvitä maanviljelyllä. Ongelmat tulivat kuitenkin esille hyvin pian. Siirtokunnan tuotteille ei ollut menekkiä ja kasvitaudit tekivät tuhojaan. Keskiluokkaistaustaisilla siirtolaisilla ei ollut myöskään kokemusta maanviljelystä. Rahavaikeudet ja "lorvitauti" vaivasivat siirtokuntaa ja kasvisyöntikin unohtui pian. Naturalismistakin luovuttiin hyttysten ja polttavan auringon vuoksi. Pian astui alkoholismi kuvaan eikä Uuskallion kuri riittänyt pitämään seksuaalimoraalia korkealla. Talousvaikeuksiin ajautunut Penedon tila myytiin sveitsiläiselle lääkefirmalle vuonna 1942 ja säilyi sen hallussa kymmenisen vuotta.

Penedon pikku-Suomi ostoskeskusVirheistä viisastuneita Penedossa alkoi tämän jälkeen uusi aikakausi. Siirtokunnan jäsenet ryhtyivät pitämään täyshoitoloita ja saunoja sekä tekemään käsitöitä. Siirtokunnan sijainti luonnonpuiston kupeessa Rio de Janeiron ja São Paulon välillä toi turisteja pikkukylään. Uutta elinvoimaa saanut Penedo on edelleen suosittu matkailukohde, vaikka suomalaisia siellä on enää vähän. Siirtokunnassa on kuitenkin sen historiasta kertova museo, Suomi-klubi (Clube Finlândia) sekä kansantanssiryhmiä, jotka esiintyvät säännöllisesti turisteille. Lisäksi kaupungissa on suomalainen ravintola Koskenkorva ja Pikku-Suomi -niminen ostoskeskus. Penedossa sijaitsee myös joulupukin kesämökki.

Lähde:

  • Salonperä, Petri: Utopiasiirtolaisuus (1998)
  • Pakkasvirta, Jussi ja Aronen, Jukka (toim.): Kahvi, pahvi ja tango - Suomen ja Latinalaisen Amerikan suhteet (Gaudeamus, 1998)
Tulosta

Tämä dokumentti

Muualla verkossa

Päivitetty 11.7.2017


© Suomen suurlähetystö, Brasília | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot