Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Brasilia tunnusti Suomen vuonna 1919, ja maiden väliset diplomaattiset suhteet solmittiin vuonna 1929. Ensimmäisen suurlähettilään Suomi lähetti Brasiliaan (Rio de Janeiro) vuonna 1937. Pääkaupungin siirryttyä Rio de Janeirosta Brasíliaan myös Suomen suurlähetystö muutti uuteen pääkaupunkiin vuonna 1973. Suurlähetystön lisäksi Suomella on Brasiliassa konsulaatti São Paulossa, kunniapääkonsulaatti Rio de Janeirossa sekä kahdeksan kunniakonsulaattia.
Suomen ja Brasilian suhteissa on viime aikoina noussut vahvasti esille erityisesti Suomen ja Brasilian välinen koulutus-, tiede-, teknologia- ja tutkimusyhteistyö, joka on hyvällä pohjalla ja tiivistymässä. Siitä on osoituksena suomalaisten ja brasilialaisten alan instituutioiden, erityisesti Suomen Akatemian ja teknologianeuvoston CNPq:n kanssa vuonna 2008 tehty yhteistyösopimus. Vuodesta 2012 Suomen Akatemialla on sopimus myös São Paulon osavaltion tutkimusrahoittajan FAPESP:n kanssa.
Suomalaisilla ja brasilialaisilla yliopistoilla on tutkimusyhteistyötä ja opiskelijavaihtosopimuksia. Opiskelijavaihtoa harjoitetaan niin kahdenvälisesti, kuin monenvälisten vaihto-ohjelmien kautta (ISEP, Erasmus Mundus jne). Kiinnostus suomalaista peruskoulutusjärjestelmää kohtaan on Brasiliassa valtava. 
Kulttuurialalla on paljon potentiaalia yhteistyön tiivistämiselle. Brasilia on tällä hetkellä yksi ulkoministeriön julkisuusdiplomatian kohdemaista. Julkisuusdiplomatian puitteissa järjestetään ympäri vuoden erilaisia tapahtumia ja vierailuja.
Suomi ei harjoita Brasiliassa kahdenvälistä kehitysyhteistyötä. Edustustolla ei ole paikallisen yhteistyön hankkeita

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Brasilia on Suomen merkittävin kauppakumppani Etelä-Amerikassa noin 45 prosentin osuudella Suomen tavarakaupasta maanosan kanssa. Vuonna 2018 Suomen tavarakauppa Brasilian kanssa oli noin 880 miljoonaa euroa (Suomen tavaravienti 305 miljoonaa euroa, tavaratuonti 575 miljoonaa euroa). Suomen tavaravienti keskittyy eri toimialojen koneisiin ja laitteisiin, mittareihin, paperiin, pahviin ja lannoitteeseen. Suomen tavaratuonti Brasiliasta koostuu pääasiassa raaka-aineista ja elintarvikkeista.Suomen palveluvienti Brasiliaan vuonna 2017 oli 152 miljoonaa euroa ja palvelutuonti 119 miljoonaa euroa.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 Brasiliassa oli 55 suomalaisyritysten tytäryhtiötä, jotka työllistivät 9 367 henkilöä ja joiden liikevaihto oli 1 210 miljoonaa euroa. Suomalaiset yritykset ovat kiinnostuneita Brasiliasta johtuen ennen kaikkea maan suurista kotimarkkinoista.
Suomella on Brasiliassa hyvä maine erityisesti koulutuksessa ja innovaatiotoiminnassa. Hyvän maineen myötä suomalaiselle koulutusalan osaamiselle on Brasiliassa suuret markkinat.
Suomen vienti Brasiliaan 2018 top 10 tuotteet
Sija
CN-koodi
1.
84
YDINREAKTORIT, HÖYRYKATTILAT, KONEET JA MEKAANISET LAITTEET; NIIDEN OSAT
93 586 773
2.
48
PAPERI, KARTONKI JA PAHVI; PAPERIMASSA-, PAPERI-, KARTONKI- JA PAHVITAVARAT
57 337 801
3.
90
OPTISET, VALOKUVAUS-, ELOKUVA-, MITTAUS-, TARKISTUS-, TARKKUUS-, LÄÄKETIETEELLISET TAI KIRURGISET KOJEET JA LAITTEET; NIIDEN OSAT JA TARVIKKEET
40 899 851
4.
31
LANNOITTEET
21 114 556
5.
85
SÄHKÖKONEET JA -LAITTEET SEKÄ NIIDEN OSAT; ÄÄNEN TALLENNUS- TAI TOISTOLAITTEET, TELEVISIOKUVAN TAI -ÄÄNEN TALLENNUS- TAI TOISTOLAITTEET SEKÄ TÄLLAISTEN TAVAROIDEN OSAT JA TARVIKKEET
17 646 479
6.
29
ORGAANISET KEMIALLISET YHDISTEET
12 542 409
7.
87
KULJETUSVÄLINEET JA KULKUNEUVOT, MUUT KUIN RAUTATIEN TAI RAITIOTIEN LIIKKUVAAN KALUSTOON KUULUVAT, SEKÄ NIIDEN OSAT JA TARVIKKEET
11 448 034
8.
40
KUMI JA KUMITAVARAT
7 461 082
9.
38
ERINÄISET KEMIALLISET TUOTTEET
7 146 175
10.
39
MUOVIT JA MUOVITAVARAT
6 271 424
Suomen tuonti Brasiliasta 2018 top 10 tuotteet
Sija
CN-koodi
1.
47
PUUSTA TAI MUUSTA KUITUISESTA SELLULOOSA-AINEESTA VALMISTETTU MASSA; KERÄYSPAPERI, -KARTONKI JA -PAHVI (-JÄTE)
235 783 847
2.
72
RAUTA JA TERÄS
73 140 431
3.
9
KAHVI, TEE, MATE JA MAUSTEET
68 987 256
4.
26
MALMIT, KUONA JA TUHKA
58 834 585
5.
25
SUOLA; RIKKI; MAA- JA KIVILAJIT; KIPSI, KALKKI JA SEMENTTI
38 779 986
6.
84
YDINREAKTORIT, HÖYRYKATTILAT, KONEET JA MEKAANISET LAITTEET; NIIDEN OSAT
17 226 398
7.
20
KASVIKSISTA, HEDELMISTÄ, PÄHKINÖISTÄ TAI MUISTA KASVINOSISTA VALMISTETUT TUOTTEET
15 015 965
8.
8
SYÖTÄVÄT HEDELMÄT JA PÄHKINÄT; SITRUSHEDELMIEN JA MELONIN KUORET
12 704 960
9.
30
FARMASEUTTISET TUOTTEET
8 982 641
10.
2
LIHA JA MUUT SYÖTÄVÄT ELÄIMENOSAT
8 634 224
Lähde: uljas.tulli.fi

Kauppasopimukset

Suomen ja Brasilian välillä ei ole omia kauppasopimuksia, kauppasopimukset ovat EU-sopimuksia. EU:n ja Mercosurin väliset kauppasuhteet perustuvat vuonna 1999 voimaan tulleeseen talousalueiden väliseen puiteyhteistyösopimukseen (inter-regional framework cooperation agreement).  EU ja Mercosur ovat neuvotelleet kauppasopimusta jo vuodesta 1999 ja neuvottelut on asetettu tauolle ja aloitettu uudestaan muutamaan otteeseen. Neuvotteluita on käyty jälleen vuodesta 2016 alkaen.
Vuonna 1997 Suomen ja Brasilian välillä tuli voimaan kaksinkertaisen verotuksen estävä sopimus.

Sopimukset

Vierailut

Presidentti Martti Ahtisaari teki ensimmäisen virallisen valtionpäämiestason vierailun maiden välillä vuonna 1997. Presidentti Tarja Halonen suoritti virallisen vierailun Brasiliaan loka-marraskuussa 2003 mukanaan edustava talouselämän valtuuskunta. Presidentti Halonen vieraili Brasiliassa myös vuonna 2006 UNCTAD- kokoukseen liittyen ja tapasi tällöin Brasilian presidentti Luíz Inácio Lula da Silvan uudelleen. Presidentti Lula kävi, ensimmäisenä brasilialaisena presidenttinä, virallisella vierailulla Suomessa syyskuussa 2007.
Pääministeri Matti Vanhanen puolestaan kävi Brasiliassa toukokuussa 2008. Pääministeri Jyrki Katainen vieraili yhdessä Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin kanssa Brasiliassa helmikuussa 2012. Vierailuun osallistui Suomen historian toiseksi suurin valtuuskunta, joka koostui yritys- ja akateemisen maailman edustajista sekä virkamiehistä. YK:n kestävän kehityksen huippukokouksen yhteydessä järjestettiin myös kahdenvälisiä tapaamisia Brasilian ja Suomen ministereiden välillä vuonna 2012.
Viime vuosina Suomesta on tehty Brasiliaan myös ministeritason vierailuja. Maassa ovat vierailleet muun muassa:
  • elinkeinoministeri Mika Lintilä (2017)
  • ulkoministeri Timo Soini (2016)
  • ympäristöministeri Ville Niinistö (2014)
  • opetusministeri Krista Kiuru (2013)
  • elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (2013)
Lisäksi:
  • pankkivaltuusto tammikuussa (2010)
  • valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaosto huhtikuussa (2009)
  • valtiovarainvaliokunnan maatalousjaosto (2005)
  • puhemies Riitta Uosukainen huhtikuussa (2002)
  • maa- ja metsätalousvaliokunta (2002)
  • valtiovarainvaliokunnan maatalousjaosto (2001)


Vierailuja Brasiliasta Suomeen
  • presidentti Dilma Roussef viiden ministerin ja yhden varaministerin kanssa (2015)
  • presidentti Luiz Inácio Lula da Silva (2007)
  • maatalouskehityksen ministeri Miguel Rossetto (Helsinki-konferenssi) (2005) 
  • kehitys-, teollisuus- ja ulkomaankauppaministeri Luiz Fernando Furlan (2004)
  • varapresidentti Marco Maciel (2002)
  • tietoliikenneministeri João Pimenta da Veiga (2000)

Historia

Brasilia tunnusti Suomen vuonna 1919, ja maiden väliset diplomaattisuhteet solmittiin vuonna 1929. Aluksi Suomea edusti Buenos Airesista sivuakkreditoitu lähettiläs. Ensimmäinen Brasiliassa asemapaikkaansa pitänyt lähettiläs Eino Wälikangas aloitti maassa vuonna 1937.
Suomen suurlähetystö toimi Rio de Janeirossa vuoteen 1973 saakka, jolloin tapahtui muutto uuteen pääkaupunkiin Brasíliaan. Vuonna 1974 valmistuneet, arkkitehti Jonas Cedercreutzin piirtämät lähetystörakennukset sijaitsevat noin kahden ja puolen hehtaarin tontilla, jonka Brasilian valtio on lahjoittanut.
Suomen Brasilian suurlähettiläät
Georg (G.A.) Gripenberg, lähettiläs (Buenos Airesissa)
1929-1933
Eino Wälikangas (Buenos Airesissa)
1934-1937
Eino Wälikangas
1937-1945
Niilo Orasmaa
1946-1950
Oskar Vahervuori
1950-1956
Martti Ingman
1956-1963
Toivo Heikkilä
1963-1964
Heikki Leppo
1964-1974
Åke Frey
1974-1975
Martti Lintulahti
1975-1982
Pekka Korvenheimo
1982-1987
Risto Kauppi
1987-1991
Juhani Muhonen
1991-1993
Pertti Harvola
1993-1997
Asko Numminen
1998-2002
Hannu Uusi-Videnoja
2002-2007
Ilpo Manninen
2007-2010
Jari Luoto
2010-2014
Markku Virri
2014-2018
Jouko Leinonen
2018-