Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Brasília : Tietoa Brasiliasta : Kahdenväliset suhteet

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Brasília
SUOMEN KONSULAATTI, São Paulo


Puh. +55-61-3443 7151
S-posti consular.bra@formin.fi, sanomat.bra@formin.fi
Português | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Maatiedosto Brasilia

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Brasilia tunnusti Suomen vuonna 1919, ja maiden väliset diplomaattiset suhteet solmittiin vuonna 1929. Ensimmäisen suurlähettilään Suomi lähetti Brasiliaan (Rio de Janeiro) vuonna 1937. Pääkaupungin siirryttyä Rio de Janeirosta Brasíliaan myös Suomen suurlähetystö muutti uuteen pääkaupunkiin vuonna 1973. Suurlähetystön lisäksi Suomella on Brasiliassa kaksi kunniapääkonsulaattia (Rio de Janeiro, São Paulo) ja kahdeksan kunniakonsulaattia.
 

Suomen ja Brasilian suhteissa viime aikoina on noussut vahvasti esille erityisesti Suomen ja Brasilian välinen tiede-, teknologia- ja tutkimusyhteistyö, joka on hyvällä pohjalla ja tiivistymässä. Siitä on osoituksena suomalaisten ja brasilialaisten alan instituutioiden, erityisesti Suomen Akatemian ja Brasilian CNPq:n, vuonna 2006 alkanut yhteistyö.

 

Suomalaisilla ja brasilialaisilla yliopistoilla on tutkimusyhteistyötä ja opiskelijavaihtosopimuksia. Opiskelijavaihtoa harjoitetaan niin kahdenvälisesti, kuin monenvälisten vaihto-ohjelmien kautta (ISEP, Erasmus Mundus jne). Kiinnostus suomalaista peruskoulutusjärjestelmää kohtaan on Brasiliassa valtava. Vaikka mailla ei olekaan toistaiseksi varsinaista koulutusalan yhteistyötä, tarjoaa se mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

 

Kulttuurialan kontaktit ovat perinteisesti ohuet, mutta Brasilia on yksi ulkoasianministeriön julkisuusdiplomatian kohdemaista. Julkisuusdiplomatian puitteissa järjestetään ympäri vuoden erilaisia tapahtumia ja vierailuja.

 

Suomi ei harjoita Brasiliassa kahdenvälistä kehitysyhteistyötä, mutta edustustolla on paikallisen yhteistyön hankkeita ja maassa toimii suomalaisia kansalaisjärjestöjä.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Brasilia on Suomen suurin kauppakumppani Etelä-Amerikassa. Suomen ja Brasilian kahdenvälinen kauppa on kasvanut viime vuosina myönteisesti, vaikka sen taso onkin potentiaaliin nähden vielä varsin alhainen. Vuonna 2012 Suomen kokonaisvienti Brasiliaan oli 146 M€, kokonaistuonnin ollessa 16 M€. Vuosittainen kaupan vaihtelu riippuu suurten yksittäisten kauppojen toimitusten ajoittumisesta.

 

Suomen viennistä suurin osa on eri toimialojen erikoiskoneita ja laitteita. Suomen tuonnista pääosa on mineraaleja ja rautamalmia sekä elintarvikkeita. Aikaisempina vuosina tilastoissa näkyivät myös Finnairin Brasiliasta tilaamien Embraer-lentokoneiden toimitukset.

 

Suomalaiset investoinnit Brasiliaan ovat kasvaneet selvästi viime vuosina. Vanhin tuotannollinen investointi Latinalaisessa Amerikassa (1960) oli Valmetin (nyk. Valtra) sittemmin amerikkalaisomistukseen siirtynyt traktoritehdas. Manauksessa sijaitsevan matkapuhelintehtaan ansioista Nokia-Siemens kohosi Brasilian suurimpien vientiyritysten joukkoon. Elcoteq aloitti matkapuhelinten kokoamisen Manauksessa vuoden 2005 alussa. 

 

Stora Enson ja brasilialaisen Aracruz Celulosen yhteisinvestointina Bahian osavaltioon rakennettu maailman suurin valkaistuun eukalyptukseen perustuva Veracel-sellutehdas aloitti tuotannon toukokuussa 2005. Investoinnin kokonaisarvo oli 1,25 miljardia dollaria, mikä teki siitä siihen mennessä suurimman yksityisen ulkomaisen investoinnin Brasiliassa.

 

Finpron vientikeskus São Paulossa avattiin vuonna 1996. Sen toiminnan pääsektoreita ovat metsäteollisuus, telekommunikaatio, kaivos- ja mineraaliteollisuus, terveydenhoito, elintarviketeknologia ja ympäristöteknologia. Finpro avasi toisen vientikeskuksen Rio de Janeirossa vuonna 2011. Tämä vientikeskus on keskittynyt laiva-, offshore- ja öljynjalostukseen liittyvän teknologian markkinoihin.

 

Suomalaiset yritykset Brasiliassa

 

Suomalaisilla yrityksillä on kaikkiaan noin 60 tytäryhtiötä Brasiliassa. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto (n. 3,6 M€) on Suomen suoraan vientiin verrattuna moninkertainen. Finpron arvion mukaan suomalaisyritykset työllistivät vuonna 2007 Brasiliassa noin 18 000 henkilöä.

 

Kauppasopimukset

 

Suomen ja Brasilian välillä ei ole omia kauppasopimuksia, kauppasopimukset ovat EU-sopimuksia. Suomi ja Brasilia neuvottelivat investointisuojasopimuksen vuonna 1995 mutta Brasilia ei ole ratifioinut sitä. Vuonna 1996 tuli voimaan kaksinkertaisen verotuksen estävä sopimus. 

Tilastotietoa

 

Vienti milj. euroa

%-osuus Suomen viennistä

%-muutos

tuonti milj. euroa

%-osuus Suomen tuonnista

%-muutos

Tase milj. euroa

2008

605,5

0,9

+26

616,2

1,0

-2

-10,7

2009

598,2

1,3

-1

465,1

1,1

-25

+133,1

2010

544,9

1,0

-9

627,5

1,2

+35

-82,6

2011

543,3

1,0

0

839,9

1,4

+31

-296,6

2012

725,1

1,3

+33

810,3

1,4

-3

-85,2

2013

483,3

0,9

-34

649,4

1,1

-20

-166,1

(Tullihallitus)

 

Lähde:

Suomalaiset, suomen kieli

Brasiliassa asuu tällä hetkellä pysyvästi noin 600 suomalaista, joista suurin osa maan kaakkois- ja eteläosissa. Pääosa on suomalaisten yritysten työntekijöitä sekä heidän perheenjäseniään.

 

Suomesta Brasiliaan suuntautuva matkailu on viime vuosina ollut voimakkaassa kasvussa. Suosituimpia rantakohteita ovat muun muassa Porto de Galinhas ja Natal. Vuosittain Suomesta tehdään vajaat 4000 Brasiliaan suuntautuvaa matkaa.

 

Siirtolaisuus Suomesta Brasiliaan on ollut aina hyvin vähäistä. Suomalaiset siirtolaiset ja heidän jälkeläisensä ovat asettuneet Rio de Janeiron ja São Paulon osavaltioihin, noin puolet heistä vuodesta 1929 alkaen Penedo- nimiseen siirtokuntaan Rion osavaltiossa. Rio de Janeirossa on myös Brasilialais-suomalainen kulttuuriyhdistys (Instituto Cultural Brasil-Finlândia) ja São Paulossa toimii pohjoismainen Clube Escandinávia. Molemmissa kaupungeissa on myös skandinaaviset kirkot.

 

Suomessa toimii Suomi-Brasilia-seura. Suomalaisen yritysmaailman kiinnostuksen myötä siirtolaisuus on viime vuosina ollut jonkun verran kasvussa, mutta mistään suuresta virrasta ei voida puhua.

Suomalainen siirtokunta Penedo

1900-luvun alkupuolella Suomesta lähdettiin etsimään parempaa maailmaa kaikista maanosista, myös Brasiliasta. Penedon siirtokunta Rio de Janeiron osavaltioon perustettiin vuonna 1929 Toivo Uuskallion ja hänen vaimonsa Liisan toimesta. Uuskallio oli saanut unessa viestin Jumalalta vegetarismia noudattavan ihanneyhteiskunnan perustamisesta etelään. Uuskallioiden kanssa Penedoon asettui 139 suomalaista, mutta monet lähtivät jo ensimmäisenä vuonna.

 

Siirtokunnan tavoitteena oli vegetarismi, naturalismi ja Uuskallion kannattama tiukka seksuaalimoraali. Taloudellisesti Penedon oli tarkoitus selvitä maanviljelyllä. Ongelmat tulivat kuitenkin esille hyvin pian. Siirtokunnan tuotteille ei ollut menekkiä ja kasvitaudit tekivät tuhojaan. Keskiluokkataustaisilla siirtolaisilla ei ollut myöskään kokemusta maanviljelystä. Rahavaikeudet ja "lorvitauti" vaivasivat siirtokuntaa ja kasvisyöntikin unohtui pian. Naturalismistakin luovuttiin hyttysten ja polttavan auringon vuoksi. Pian astui alkoholismi kuvaan eikä Uuskallion kuri riittänyt pitämään seksuaalimoraalia korkealla. Talousvaikeuksiin ajautunut Penedon tila myytiin sveitsiläiselle lääkefirmalle vuonna 1942 ja säilyi sen hallussa kymmenisen vuotta.

 

Virheistä viisastuneita Penedossa alkoi tämän jälkeen uusi aikakausi. Siirtokunnan jäsenet ryhtyivät pitämään täyshoitoloita ja saunoja sekä tekemään käsitöitä. Siirtokunnan sijainti luonnonpuiston kupeessa Rio de Janeiron ja São Paulon välillä toi turisteja pikkukylään. Uutta elinvoimaa saanut Penedo on edelleen suosittu matkailukohde, vaikka suomalaisia siellä on enää vähän. Siirtokunnassa on kuitenkin sen historiasta kertova museo, Suomi-klubi (Clube Finlândia) ja kansantanssiryhmiä, jotka esiintyvät säännöllisesti turisteille. Lisäksi kaupungissa on suomalainen ravintola Koskenkorva sekä ostoskeskus nimeltä Pikku-Suomi. Siellä sijaitsee myös joulupukin kesämökki. Lisätietoa Penedon nykytoiminnasta löytyy verkkosivulta http://www.empenedo.com/.

 

Lähde:

 

  • Salonperä, Petri 1998 Utopiasiirtolaisuus. Pakkasvirta, Jussi  ja Aronen, Jukka (toimi.) Kahvi, pahvi ja tango. Suomen ja Latinalaisen Amerikan suhteet. Gaudeamus.

Vierailut

Presidentti Martti Ahtisaari teki ensimmäisen virallisen valtionpäämiestason vierailun maiden välillä vuonna 1997. Presidentti Tarja Halonen suoritti virallisen vierailun Brasiliaan loka-marraskuussa 2003 mukanaan edustava talouselämän valtuuskunta. Presidentti Halonen vieraili Brasiliassa myös vuonna 2006 UNCTAD- kokoukseen liittyen ja tapasi tällöin Brasilian presidentti Luíz Inácio Lula da Silvan uudelleen. Presidentti Lula kävi, ensimmäisenä brasilialaisena presidenttinä, virallisella vierailulla Suomessa syyskuussa 2007. Pääministeri Matti Vanhanen puolestaan kävi Brasiliassa toukokuussa 2008. Pääministeri Jyrki Katainen vieraili yhdessä Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin kanssa Brasiliassa helmikuussa 2012. Vierailuun osallistui Suomen historian toiseksi suurin valtuuskunta, joka koostui yritys- ja akateemisen maailman edustajista sekä virkamiehistä. YK:n kestävän kehityksen huippukokouksen yhteydessä järjestettiin myös kahdenvälisiä tapaamisia Brasilian ja Suomen ministereiden välillä.

 

Viime vuosina Suomesta on tehty Brasiliaan myös lukuisia ministeritason vierailuja. Brasiliassa ovat vierailleet muun muassa

 

  • ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki (2004)

  • maatalousministeri Juha Korkeaoja (2006)

  • ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (2009)
  • Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (2012)
  • opetusministeri Krista Kiuru (2013)
  • ympäristöministeri Ville Niinistö (2014)

 

Lisäksi:

  • valtiovarainvaliokunnan maatalousjaosto 2001
  • maa- ja metsätalousvaliokunta 2002
  • puhemies Riitta Uosukainen huhtikuussa 2002
  • valtiovarainvaliokunnan maatalousjaosto 2005
  • valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaosto huhtikuussa 2009
  • pankkivaltuusto tammikuussa 2010
  • valtionvarainvaliokunnan maatalousjaosto huhtikuussa 2012.

 

Rio de Janeirossa kesäkuussa 2012 järjestetyn huippukokouksen aikana Brasilian ja Suomen ministerit järjestivät myös kahdenvälisiä tapaamisia. 

Vierailut Brasiliasta Suomeen

 

1988

ulkoministeri Roberto Costa de Abreu Sodre

1988

kaivos- ja energiaministeri Aureliano Chaves

1997

ulkoministeri Luiz Felipe Lampreia

1997

Brasilian kehityspankin (BNDES) pääjohtaja

2000

tietoliikenneministeri João Pimenta da Veiga

2002

varapresidentti Marco Maciel

2004

kehitys-, teollisuus- ja ulkomaankauppaministeri Luiz Fernando Furlan

2005

maatalouskehityksen ministeri Miguel Rossetto (Helsinki-konferenssi)

2007

presidentti Luiz Inácio Lula da Silva

Historia

Suomi solmi diplomaattisuhteet Brasilian kanssa vuonna 1929. Aluksi Suomea edusti Buenos Airesista sivuakkreditoitu lähettiläs. Ensimmäinen Brasiliassa asemapaikkaansa pitänyt lähettiläs Eino Wälikangas aloitti maassa vuonna 1937.

 

Suomen suurlähetystö toimi Rio de Janeirossa vuoteen 1973 saakka, jolloin tapahtui muutto uuteen pääkaupunkiin Brasíliaan. Vuonna 1974 valmistuneet, arkkitehti Jonas Cedercreutzin piirtämät lähetystörakennukset sijaitsevat noin kahden ja puolen hehtaarin tontilla, jonka Brasilian valtio on lahjoittanut. Kansliarakennuksen lisäksi lähetystöalueella sijaitsee suurlähettilään residenssi, osa henkilökunnan asunnoista sekä sauna. Suomen välittöminä naapureina ovat Tanska ja Norja. Lähetystön sijainti on eteläisellä suurlähetystösektorilla Avenida das Nações-kadun varrella noin kolmen kilometrin päässä kaupungin keskustasta.

Suomen Brasilian suurlähettiläät

Ajankohta

Georg (G.A.) Gripenberg, lähettiläs (Buenos Airesissa)

1929-1933

Eino Wälikangas (Buenos Airesissa)

1934-1937

Eino Wälikangas

1937-1945

Niilo Orasmaa

1946-1950

Oskar Vahervuori

1950-1956

Martti Ingman

1956-1963

Toivo Heikkilä

1963-1964

Heikki Leppo

1964-1974

Åke Frey

1974-1975

Martti Lintulahti

1975-1982

Pekka Korvenheimo

1982-1987

Risto Kauppi

1987-1991

Juhani Muhonen

1991-1993

Pertti Harvola

1993-1997

Asko Numminen

1998-2002

Hannu Uusi-Videnoja

2002-2007

Ilpo Manninen

2007-2010

Jari Luoto

2010-2014

Markku Virri

2014-

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Brasilia

Päivitetty 3.10.2016

© Suomen suurlähetystö, Brasília | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot